Pohjoisen marjat ovat meille lähiruokaa parhaimmillaan
- Kylmä pohjoisen talvi pitää luonnon puhtaana ja kasvit terveinä
- Valoisan kesän aikana pohjoisen marjat muodostavat suojakseen polyfenoleja (väriaineyhdisteitä).
- Lyhyt, intensiivinen kasvukausi antaa villimarjoille myös voimakkaan ja ainutlaatuisen maun.
- Suurin osa polyfenoleista on marjan kuoressa ja siemenissä.
Pohjoinen kasvualue
Pohjoinen kasvualue on pieni osa maapalloa. Se kattaa Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian, Liettuan ja Kanadan. Metsät muodostavat ison osan tästä villinä kasvaville marjoille sopivasta kasvualustasta, Suomenkin pinta-alasta 70% on metsiä. Ne tarjoavat riittävästi luonnon ravinteita, pölyttäjiä, puhdasta vettä ja ilmaa sekä puita, joiden kanssa marjat elävät symbioosissa. Roberts Berrie-tuotteissa villejä marjoja ovat Villimustikka eli metsämustikka (Vaccinium Myrtillus), Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja Lakka (Rubus chamaemorus) Lue lisää: Villit marjat
Kansanperinnettä
Polyfenolit
Polyfenolit ovat kasvien aineenvaihduntatuotteita, jotka suojaavat niitä mm. auringon haitalliselta UV-säteilyltä sekä erilaisilta taudinaiheuttajilta. Kasvit muodostavat polyfenoleja siis omiksi puolustusmekanismeikseen. Ne vaikuttavat omalta osaltaan myös kasvin väriin ja makuun, esimerkiksi karvauteen. Voisikin sanoa, että mitä tummempi kasvin tai marjan väri on, sitä runsaammin siinä on polyfenolisia yhdisteitä. "Marjat ovat merkittävä polyfenolien lähde" KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ RUOASTA – kansalliset ravitsemussuositukset 2024, Valtion ravitsemusneuvottelukunta • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katso Berrien polyfenolipitoisuudet täältä.
Mitä enemmän väriä, sitä parempi
Villimustikka
Villimustikka eli metsämustikka on monivuotinen, noin 30cm korkea varpukasvi. Mustikka kasvaa tyypillisesti havumetsissä. Hieman varjoisat metsät, pohjoisrinteet, hakkuuaukean reunat sekä metsälampien rantatörmäät ovat mustikan kasvualustaa. Mustikan poiminta-aika on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun. Berriessä käytämme villinä kasvavaa mustikkaa.
Puolukka
Puolukka on monivuotinen, noin 5-30cm korkea varpukasvi. Puolukka kasvaa metsän aluskasvillisuudessa. Tyypillisiä kasvualustoja ovat kuivat, kuivahkot ja tuoreet kankaat. Puolukka tuottaa luonnonmarjoista runsaimman sadon. Puolukan poiminta-aika on elokuun alusta lokakuun alkuun. Berriessä käytämme villinä kasvavaa puolukkaa.
Karpalo
Villinä kasvava Isokarpalo on maanmyötäinen varpukasvi. Marja on pallomaine, 10-15mm leveä tai pisaramainen. Isokarpalon kukinta-aika on kesä-heinäkuussa. Marja on väriltään punainen tai tumman sinipunainen ja maultaan hapan. Isokarpalo kasvaa niukkaravinteisilla nevoilla ja rämeillä. Karpaloa voi poimia syyskuun loppupuolelta lumen tuloon saakka. Berriessä käytämme kasvatettua karpaloa.
Tyrni
Villinä kasvava Tyrni on oraoksainen, 0,5-3 metriä korkea pensas. Hedelmä on 8-10 mm, pitkänomainen, keltainen tai oranssinkeltainen ja mehevä luumarja. Tyrni kasvaa parhaiten kivisillä hiekka- ja sorarannoilla. Tyrni vaatii kasvaakseen runsaasti auringonvaloa. Tyrnien satokausi alkaa lokakuusta, mieluiten tyrnit kerätään ensimmäisten pakkasten jälkeen. Berriessä käytämme kasvatettua tyrniä.
Vadelma
Villinä kasvava vadelma on 50-150cm korkea pensas. Varret ovat kaksivuotisia. Vadelma kukkii heinä-elokuussa ja sen satokausi on elokuun alusta syyskuun alkuun. Vadelma on runsassatoisimpia luonnonmarjoja. Vadelma kasvaa lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, ojien ja metsien reunamilla sekä hakkuuaukeilla ja tienvarsilla. Berriessä käytämme kasvatettua vadelmaa.
Mustaherukka
Mustaherukka on 1-1,5m korkea pensas. Villinä kasvavalle mustaherukalle mieluisia kasvupaikkoja ovat puronvarsilehdot, jokien ja purojen varret seä merenrantapensaikot. Mustaherukoiden sato kypsyy elokuussa. Berriessä käytämme kasvatettua mustaherukkaa.
Mansikka
Mansikka on monivuorinen rönsyjä kasvattava ruohovartinen kasvi. Mansikat kypsyvät heinäkuun alkupuolella. Berriessä käytämme kasvatettua Mansikkaa.